perjantai 28. joulukuuta 2012

Joulun ajan kuulumisia

Huh, huh, mitä tahtia aika rientää!!! Pennut täyttivät eilen jo viisi viikkoa ja edellisen blogi-tekstini jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä! Mukelot ovat syöneet reilun viikon ajan raakaravintoa äidinmaidon lisänä ja erinomaisesti onkin sapuska maittanut. Olimme saaneet kuulla, että pennut saattaisivat tarvita hieman totuttelua ja että ensimmäisiä annoksia ne eivät välttämättä söisi suurella innolla ja loppuun asti, mutta meillä kävi juuri toisin - ruoka maistui kaikille ja upposi rivakkaa vauhtia nälkäisiin(?) suihin. Pennut myös oppivat raakaruuan tuoksun kerrasta ja nyt meillä ei tarvitse kuin raottaa säilytysrasian kanta, niin johan alkaa sen päivänen mekastus että ja pennut tulevat melkein väkisin rakennettujen esteiden yli keittiöön ruuan tuoksun valloittamina! Olemme päättäneet jatkaa raakaruualla siihen asti, kunnes pennut täyttävät kuusi ja puoli viikkoa, ja vasta sitten pikkuvipeltäjät saavat totutella Golden Eaglen Holistic-sarjan pentunappuloihin. Ovat muuten sangen helposti korjattavia nuo pikkuisten tekemät "papanat" - kiitos siitä raakaruuan!

Niin ja pennut ovat saaneet viimeisen puolentoista viikon aikana tavata uusia ihmisiä lähes päivittäin. Ensin meillä kävi siippani sukulaisia ja sitten vuorostaan vierailivat kahden tyttösen tulevat perheet. Sohvi ja pennut eivät vierastaneet kyläilijöitä, mutta perheemme uros Jalo on sitten ensimmäistä kertaa murissut vieraillemme! Liekö sitten tuntenut tarvetta puolustaa pentuja vai mitä, mutta onneksi Jalo ei osoittanut pienintäkään merkkiä, että aikoisi purra ketään, eikä murinakaan ollut sentään kokoaikaista. Mutta pennut siis mönkivät tyytyväisinä vieraiden sylissä, maistelivat sopivista kohdista ja käpertyivät syleihin nukkumaan kun väsy tuli. Alla kuvasaldoa viime viikon lauantaiselta visiitiltä. Kiitos Joni tuhannesti kaikista lähettämistäsi kuvista ja kiitokset koko teidän poppoolle vierailustanne!

Sohvi ei antanut vierailijoiden häiritä, kun pennuille tuli nälkä!

Aijai kun on kiva ottaa koko syrran kuono omaan kitaansa ;)

Ja sama painimatsi jatkuu...
Pusu vai haukku?

Nalle Luppakorva, jolla on jo nyt korva pystyssä.
Ottaahan se voimille tutustua uusiin ihmisiin ja sitten tulee väsy...
Eikä ole syliä voittanuttta nukkumapaikkaa!!!
Tänään otimme pennuista myös ensimmäiset viralliset "seisotuskuvat", jotka löytyvät Facebook-profiilistani: http://www.facebook.com/media/set/?set=a.127929147362085.27041.100004350006204&type=1

Että tällaista tänne pentulandiaan on kuulunut. Mutta nyt hyvät lukijat toivotamme teille oikein hyvää loppuvuotta ja paljon onnea ja iloa tulevalle uudelle vuodelle 2013! Palataan jälleen ensi vuonna viimeisimpiin kuulumisiimme :)

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Viikonlopun kuvasaldoa

Pennelit ovat viime päivien aikana alkaneet telmiä, mutta enimmäkseen torkutaan ja lullutaan somasti kylki kyljessä ja sulassa sovussa :)


Seuraavaksi kuvia kustakin pennusta erikseen. Meillä on ollut kohtalaisia teknisiä ongelmia syksyllä hankitun kameran kanssa, minkä vuoksi onnistuneiden otosten lukumäärä on ollut häviävän pieni, vaikka kuvia on taidettu napsia lähemmäs tuhat! Pahoittelut siitä, etteivät pentujen erot taida tulla parhaimmalla mahdollisella tavalla esille alla olevissa kuvissa, mutta ne kuitenkin olivat edustavimmat kuvat tältä viikonlopulta.

Tässä keikistelee tyttö nro 1, jota olemme värityksen vuoksi alkaneet kutsua Bernhardilaiseksi. Hällä on jo nyt aivan pikimusta lakunenä :)
Tässä haukottelee poseeraamiseen väsynyt tyttö nro 2, joka on saanut lempinimen Kurttu.
Näin topakasti poseeraa tyttö nro 3, jota kutsumme Täpläksi päälaen täplän vuoksi. Vaikuttaa tosin siltä, että aikuistumisen myötä tuota ruskeaa täplää ymäröivä valkoinen kutistuu siinä määrin, että täpläkin häviää.
Ja viimeisenä, muttei vähimpänä, kuviin pääsee tyttö nro 4, jota kutsumme Hertaksi. Tyttö vaikuttaa edelleenkin olevan se kaikkein äänekkäin tapaus :)
Huomenna koittaa meikäläisellä taas paluu sorvin ääreen (*huoks*). Niin paljon mieluummin sitä kuluttaisi päivänsä pentuja ihmetellen kuin työssä pakertaen ;) Hyvää uutta viikkoa kaikille ja kuulumisiin!

ps. Ai niin, kaksi tytöistä on vielä vapaana. Toivomme, että löytäisimme ainakin toiselle tytöistä aktiivisen ja yhteistyökykyisen sijoituskodin. Ota ihmeessä yhteyttä, jos jompikumpi tytöistä herätti kiinnostuksesi!

perjantai 7. joulukuuta 2012

Pennuilla on jo silmät auki!

Niin se aika vaan rientää ja eilen itsenäisyyspäivänä meidän pikkuvesselimme täyttivät 2 viikkoa. Ensimmäiseksi syntyneellä pennulla, jota värityksen vuoksi kutsun lempinimellä Berhandilainen, ja viimeisenä syntyneellä pennulla, jonka kutsumanimeksi on tullut Hertta, avautuivat silmät jo eilen ja Kurtulla ja Täplällä tänään. Täplällä oli alkuviikosta hieman ripulia, mikä todennäköisesti aiheutui ylensyönnistä, mutta nyt hälläkin toimii masu vanhaan malliin ja yhtä hyvin kuin sisaruksilla. Muksut on tämän viikon alusta alkaen siirretty iltojen ajaksi pentuhuoneesta olohuoneeseen nukkumaan ja oleilemaan. Nyt silmien avauduttua saavat sitten ihmetellä olohuoneenkin näkymiä :)

Tänään muksut saivat myös ensimmäistä kertaa Canex-matolääkettä ja hieman oli suttuista touhua, kun kaikilla jäi osa tahnasta suupieliin. No onneksi seuraavalla madotuskerralla lääkkeen voi antaa ruuan mukana, kun maidon lisäksi syödään jo kiinteääkin ruokaa! Yritimme alkuillasta ottaa kuvia vilkkaiksi muuttuneista vipeltävistä laihoin tuloksin, joten yritämme uudestaan huomenna.

Sohvi aka Suffeli aka Sohvilainen

Niinhän sitä sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä ja ainakin meidän koiriemme kohdalla sanonta pitää kutinsa! Eilen tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun haimme ihanan trikkityttömme kasvattajaltaan Tia Svanbergilta Vantaalta. Olimme käyneet katsomassa Neiti Näpsää, jona Sohvi tuolloin tunnettiin, kahdesti aiemmin ja olimme aivan haltioissamme saatuamme tietää, että saisimme neidin omaksemme. Sohvilaisen oli tosin alunperin tarkoitus muuttaa asumaan äitini seuraksi Saloon, mutta kohtalon puututtua peliin ikävimmällä mahdollisella tavalla Sohvi jäikin sitten meidän prinsessaksemme. Alla kuva Sohvista ottamassa rennosti :)

Sohvin mielestä Sputte on mitä parahin lämpöpatja ;)

Sohvin äiti Morgan tai kotoisammin Mokkula (C-Quest Jokuba Double Play) ja isä George (Sonbar's Tom Terrific For Ajibu) ovat molemmat väritykseltään trikkejä ja syntyneet ison lätäkön tuolla puolen Ameriikassa ja muuttaneet pentuina Suomeen. Sohvin pentuesisar Tamina (Behukai Egyptian Treasure) muutti pentuna Ruotsiin Shahrans-kenneliin ja synnytti niin ikään ensimmäisen pentueensa 9 päivää sitten. Onnittelut Thereselle ja Marialle neljästä punavalkoisesta tytöstä ja kahdesta trikkipojasta! Sohvin veljekset Kyösti, Simo ja Gösta asuvat Suomessa ja olemme tavanneet poikia tuon tuostakin näyttelyissä. Ja kauniita et komioita on koko pentue, vaikka hiukan jäävi olenkin heitä arvostelemaan. Näyttää muuten Sohvin tänä vuonna syntyneistä sisar- ja velipuolista tulevan aivan yhtä ihquja ainakin pentukuvien perusteella. Onnea vaan hurjasti Hannele Laaksolle Mokkulan toisesta pentueesta, jossa kaikki 7 lapsukaista ovat punavalkoisia!

Mutta sukuesittelyn jälkeen takaisin omaan ihanaiseen Sohviimme. Neiti on ollut tahtonainen ja erittäin perso ruualle jo pennusta asti. Muistan, kun olimme häntä toista kertaa katsomassa ja Tia toi penneleille sapuskaa, niin kukas se kiljuikaan kovimpaan ääneen, että "kaikki mulle heti"!!! Ja oman annoksensa syötyään Sohvi ei todellakaan tyytynyt olemaan pentuaitauksessa ja antamaan pentuesisaruksilleen ruokarauhaa, vaan päätti yrittää kiivetä aitauksen yli takaisin ruokakupille. Ihmeen nopsasti Sohvi kuitenkin oppi meillä kotona odottamaan vuoroaan ja jättämään poikien kupit rauhaan, kunnes nämä olivat lopettaneet ruokailunsa. Mutta edelleen neiti kerjää, minkä vaan kerkeää, ja jos jotain syötäväksi kelpaavaa tippuu lattialle tai lautanen unohtuu sopivasti "Sohvin korkeudelle" (=hyvin laaja käsite), niin oitis on mega-ahmattimme hotkaissut herkkupalat parempiin suihinsa.

Ei uskoisi näin hoikan tytön olevan suursyömärien sukua!

Elämä Sohvin kanssa on ollut tavattoman helppoa, vaikka neiti ensimmäisen elinvuotensa aikana olikin innokas dekoreeraamaan sohvaamme ja tyynyjämme uuteen uskoon. Suffelilla on aivan uskomattoman paljon elämäniloa, mikä juuri pentuna ja nuorna koirana purkautui välillä tihutöinä. Onneks aikuistumisen myötä on arvon trinsessamme tyytynyt sisustukseemme sellaisena kuin se on, eikä postiakaan ole enää tarvinnut avata meidän puolestamme. Neidillä on tapana tervehtiä meitä joka aamu pienen purinan ja isojen hännänheilutusten kera. Ja samanlaisen suosionosoituksen saamme tietty aina tullessamme kotiin ja välillä silloinkin, kun neidille juttelee pehmosia. Suffeli onkin harvinaisen hyväntuulinen ja iloinen koira; edes juoksuaikoina hän ei muutu apaattiseksi tai kärttyisäksi. Sohvin vahvapäisyys näkyy ensisijaisesti erinomaisena itseluottamuksena ja rohkeutena, eikä niinkään päkkipäisyyteenä, joskin jotkin asiat hän tekee basenjimaiseen tapaan juur niinkun tykkää. Meille se merkitsee vain pikanttia lisämaustetta neidin luonteessa, eikä ole tuottanut mitään ongelmia.

Sohvin luonteen erinomaisuutta kuvastaa myös se, ettei sellaista ihmistä ole vielä vastaantullut, jota Sohvi olisi kaihtanut. Tosin humalaisia ja elämää suurempaa ääntä pitäviä ihmisporukoita me kartamme muutenkin ihan meidän kaksijalkaisten toimesta, joten huonoilta ihmiskokemuksilta Sohvilainen on onneksi kokonaan säästynyt. Meille tulevat vieraat hän ottaa aina ilolla vastaan ja heittäytyy pikimiten viereen rapsutettavaksi. Myös muita koiria kohtaan Sohvi on hyvin suvaitsevainen, mutta jokaista vastaan tulevaa karvaturria pitäisi päästä haistamaan - vain namin voimalla onnistuu muiden koiruuksien ohittaminen ilman hihnassa tempomista. Sohvin sosiaaliset taidot ovat osoittautuneet olevan parhaimmasta päästä, kun neidin edesottamuksia ja käyttäytymistä on saanut seurata niin oman lauman kesken kuin koirapäiväkodissa ja koirapuistossakin. Tosin kovin pienien ja arkojen koirien kanssa emme mene koirapuistoon samaan aikaan, koska vinkuen ja piipittäen karkuun juokseva lajitoveri voi laukaista Sohvissa ajovietin. Alla kuva viime kesältä, kun Ronja oli meillä kylässä ja läksimme koko poppoon kanssa päiväksi rannalle.

Sohvi, Jalo ja Ronja pitämässä hauskaa.

Sohvi pääsi harjoittelemaan äitinä olemista jo viime tammi-helmikuussa kun ulkomailta tuomani pennut Jasper ja Ronja asuivat meillä melkein kuukauden ajan. Sohvi otti pennut hellään huomaansa kuin ne olisivat olleet omia mm. nukkumalla niiden kanssa, kertomalla Jalolle miten pentujen kanssa saa leikkiä ja siivoamalla pentujen pissat pois. Sohvin hyvät emonvaistot olivatkin yksi syy, miksi uskalsin teetättää hällä ensimmäiset pennut jo 2-vuoden iässä. Alla kuva Sohvista ja "adoptio-pennuista".

Ronja, Sohvi ja Jasper päikkäreillä 28.1.2012

Sohvi on paitsi unelma-perheenjäsen, niin myös hyvin menestynyt näyttelykoira. Tähän mennessä Suffeli on kisannut aikuisluokissa yhdeksän kertaa ja saanut jokaiselta tuomarilta ERInomaisen laatuarvostelun. Kuudessa kisassa neiti on tuomarin mielestä ollut sertifikaatin arvoinen ja onhan noita sertejäkin jo tullut kolme kappaletta. Alla kuva Sohvista rotunsa parhaana edustajana.

Kemiönsaaren ryhmänäyttelyssä tuomari Leila Kärkäs valitsi Sohvin rotunsa parhaaksi edustajaksi. Kiitokset kuvasta menevät Katja Lappaiselle, joka kuvassa esittää komeaa Robbe-poikaa!

Sohvi on testattu kilpirauhasen toiminnan osalta terveeksi ja fanconi-testin mukaan ensimmäisen pentueemme mamseli on terve kantaja. Silmäpeilauksessa Sohvin molemmista silmistä löytyi vähäisiä PPM-rihmoja, mutta merkkejä muista silmäsairauksista ei löytynyt. Sohvi on ollut erinomaisen terve, eikä ole kärsinyt toistuvista ripuleista, epämääräisistä rapsutuksista tai mistään muistakaan allergiaan tai muihin immuunisairauksiin viittavista oireista.

Että tämmöinen tapaus tämä meidän Sohvilaisemme on näin "pähkinänkuoressa". Jos kiinnostuit neidistämme ja haluaisit tulla häntä tapaamaan, niin otellos yhteyttä!

torstai 29. marraskuuta 2012

Sputnik

Kuten tuli eilisessä kirjoutuksessani mainostettua, niin tänään olisi vuorossa pentueen vanhempien esittelyä ja viimeisimmät kuulumiset pentulaatikolta. Päivä on hurahtanut yllättävän nopeasti tulevien kotisivujen kuvia valikoidessa ja taidankin joutua jättämään pentueen emän Sohvin esittelyn viikonlopulle.

Pikkuiset ovat jälleen lisänneet painoaan eilisestä punnituksesta ja näyttävät jo silmämääräisestikin selvästi kasvaneen sitten syntymänsä. Laatikosta kuuluu välillä hauskoja ääniä, kun muksut haluavat ruokaa tai painivat keskenään tissille pääsystä. Lisäksi joku pennuista "viheltää" aina silloin tällöin, mutta vielä ei ole selvinnyt kuka kyseinen viheltelijä on. Jalo on saanut tänään nuustella pentusia, kun ne ovat vuorotellen olleet sylissäni - toki Sohvin hyväksynnällä ja tarkan valvonnan alaisena. Kovasti pentujen tuoksu ja äänet ovatkin Jaloa kiinnostaneet!

Mutta sitten pentueen isään eli Sputnik-poikaan, jonka virallinen nimi on Kanibaru Lambada Kaoma. Herra on syntynyt Perthissä Australiassa kesäkuun 15. päivä neljä vuotta sitten eli on mies parhaassa iässään. Sputnikin kasvattaja on Davina Hopkins, jolta olemme tuoneet Suomeen myös Kiran (Kanibaru Vanilla Sky) sekä kotonamme asuvan Jalon (Kanibaru Jalo Vitari). Sputnikin äiti Button (Kanibaru Tiramisu Triffle) on mustavalkoinen basenji ja isä Razer (Kanibaru Visual Touch) taasen punavalkoinen. Sputnikilla oli pentueen pojista eniten valkoista ja varsinkin pentuna herran nassu näytti kyllä aika hassunkuriselta. Alla Davinan ottamia kuvia Sputnikista 8-viikkoisena (copyrights Davina Hopkins).

Kuka voisi vastustaa näin lutuista "possunnaamaa"!? :)

Ja sitten poseerataan ryhdikkäästi.

Ja vielä toinenkin poseerauskuva tällä kertaa sivusta päin otettuna.

Sputnik saapui Suomeen lokakuussa 2008 hiukan alle nelikuisena. Herra teki meihin oitis vaikutuksen avoimella ja iloisella luonteellaan sekä olemalla jo tuossa iässä täysin sisäsiisti. Sputte onkin ollut pennusta pitäen iloinen hännänheiluttaja ja jodlaaja ja aina valmis leikkimään. Vaikka hän on nyt jo aikuinen mies, niin edelleenkin yksi hänen lempitouhuistaan on sijoitusperheen 7- ja 11-vuotiaiden lasten ja näiden kavereiden kanssa leikkiminen! Alla sijoitusperheen emännän ottama kuva Sputnikista ready-to-play (copyrights Jaana Hakala).



Sputnik on käynyt näyttelykehässä muutamaan otteeseen ja esiintynytkin varsin mallikelpoisesti. Näyttelysaldona Sputnikilla on yksi serti viime kesältä, jolloin tuomari sijoitti hänet näyttelyn toiseksi komeimmaksi basenji-urokseksi! Alla muutamia kuvia Sputtesta näyttelykehässä.


Ihan hirveesti ei tainnut Sputtea kehässä ravaaminen tuona helteisenä kesäpäivänä huvittaa, mutta siltikin on tyylikäs askel, vai mitä!

Ja sitten vielä sitä kehässä poseeramista. Mitäköhän mielenkiintoista Sputte kehän toisella laidalla näkee...

Näyttelyurastaan huolimatta Sputnik tai Sputte kuten häntä tuttavallisemmin kutsutaan on ensisijaisesti perheensä rakastama ja palvoma jäsen :) Herra on luonteeltaan kuin tehty lapsiperheen koiraksi ja olen erittäin ylpeä saadessani nyt hoivata hänen tyttäriään meillä kotona pentulaatikossa. Luonteen puolesta olisin tuskinpa löytänyt parempaa isäehdokasta! Sputnik on myös terveystestattu jalostustoimikuntamme edellyttämällä tavalla. Silmäpeilauksessa herran silmät olivat täysin puhtaat eli mitään perinnöllisiä silmäsairauksia ei löytynyt. Sputnikin tulos myös fanconi dna-testissä on puhdas eli herra ei kanna Fanconin syndroomalle altistavaa geeniä. Lisäksi Sputnik on testattu elämänsä aikana kolmeen otteeseen kilpirauhasen toiminnan osalta ja arvot ovat olleet normaalit.

Heräsikö mielessäsi kysyttävää Sputnikista? Laita ihmeessä kysymystä tulemaan joko yksityisesti tai kommenttina tähän kirjoitukseen! Nyt siirryn hetkeksi pentulaatikon äärelle ennen iltatoimiin ryhtymistä ja viimeistään sitten viikonloppuna samanlainen tietoisku pentueemme emosta!

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Meillä on koiravauvoja!

Olen pitkään ja hartaasti suunnitellut, toivonut ja odottanut kennelimme ensimmäistä pentuetta ja nyt haaveeni on vihdoin toteutunut! Suloinen Sohvimme synnytti viime viikon keskiviikon ja torstain välisenä yönä neljä terhakkaa tytärtä :)

Itse synnytys sujui kuin suoraan oppikirjasta, vaikka ajankohta tulikin pienoisena yllätyksenä. Sohvin laskettu aikahan oli vasta lauantaina, eikä hän antanut mitään merkkejä siitä, että synnytyksen aika olisi jo tuloillaan, vaan söi normaalilla ruokahalulla illallisensa ja lekotteli vieressäni sohvalla rauhallisen oloisena. Liekö sitten kiittäminen intuitiota, jonka vuoksi päätin nukkua nimenomaisen yön pentuhuoneessa. Sohvi oli vaihdellut paikkaansa levottoman oloisesti vieressäni ja intensiivisen itsensä nuoleskelun jälkeen sytytin valot ja nousin ylös. Sohvi ei jäänyt sänkyyn loikoilemaan, eikä katsonut minua kummastuneena, että mitäs siinä remuat, vaan hyppäsi lattialle ja aloitti vimmatusti järjestellä ja pedata pentulaatikkoa. Kun huomasin ensimmäisen supistuksen oli päivän selvää, että tässä sitä nyt mennään! Ja kahden tunnin päästä kaikki neljä pentua olivatkin sitten onnellisesti syntyneet :) 

Nyt pennut ovat siis 6 päivän vanhoja ja ovat herkutelleet Sohvin maitobaarissa siihen malliin, että syntymäpaino on jo tuplaantunut. Pennelit ovat kaikki punavalkoisia ja muistuttavat väritykseltään aika paljon toisiansa. Alla kuvat tyttösistä syntymäjärjestyksessä tulevine rekisteröintinimineen :)

Ensimmäisenä syntynyt muksu Nature's Masterpiece One Million

Toisena syntynyt tyttö Nature's Masterpiece One Step Ahead, jolla sisaruksistaan poiketen on vain puolikauluri kuten äidillään Sohvilla.

Kolmantena syntyi Täplä eli Nature's Masterpiece One Little Spark. Hänellä on hellyttävästi ruskea täplä valkoisessa "mohikaaniviirussa".
Viimeinen tyttö tulee olemaan nimeltään Nature's Masterpiece One More Time. Pikkuisen otsakuvio voi kasvun myötä muuttua sydämen muotoiseksi :)


Ja viimeiseksi vielä perhepotretti ylpeästä ja parhaimmasta mahdollisestä äidistä pullukoine tyttärineen!



Tässäpä tätä juttua tältä erää! Huomenna vuorossa Sohvi-emon ja Sputnik-isän esittelyä ja uusimmat kuulumiset pentulaatikosta :)

Tästä se alkaa!

Dodiin, näin "isyyslomalla" ollessa löytyi vihdoinkin sopiva hetki tämän blogin aloittamiselle. Tervetuloa kaikki lukijat seuraamaan kennelimme kuulumisia!